Madinat al-Zahra

Madinat al-Zahra arab.: المدينهُ الزهراء, Medina Azahara, jonka nimi tarkoittaa "loistavaa kaupunkia", "kaunista kaupunkia" tai "Zahran kaupunkia", on arabimuslimien rakentama keskiaikainen palatsikaupunki, josta nykyään on jäljellä valtavat rauniot. Kaupungin rakennutti Abd ar-Rahman III, Córdoban umaijadikalifi vuosina 924-961 Córdoban kaupungin reunamille. Se oli keskiaikainen arabimuslimien kaupunki, ja al-Andalusin de facto -pääkaupunki, sillä sen muurien sisällä toimi valtion hallitus ja muut hallintoelimet. Kaupungissa oli muun muassa seremoniallisia vastaanottosaleja, moskeijoita, hallinnon virkahuoneita, puutarhoja, rahapaja, pajoja, parakki, asuintaloja ja kylpylöitä. Vesi tuotiin kaupunkiin akvedukteilla.Kaupunki rakennettiin pääasiassa poliittis-ideologisista syistä: kalifin arvo vaati uuden kaupungin perustamista, joka symboloisi hänen valtaansa, Idän kalifaattien tavoin. Ennen kaikkea se demonstroi Abd ar-Rahman III:n ylemmyyttä suurimpiin kilpailijoihinsa, Ifriqiyan fatimideihin. Tarinan mukaan se rakennettiin kunnianosoituksena kalifin suosikille, al-Zahralle.Rakennuskompleksia laajennettiin Abd ar-Rahman III:n pojan, al-Hakam II:n hallituskauden aikana (n. 961-976), mutta hänen kuolemansa jälkeen kalifin pääasunto siirtyi pois Madinat al-Zahrasta. Vuonna 1010 se ryöstettiin sisällissodassa, jonka jälkeen se hylättiin, ja monia sen osia käytettiin uudestaan muualla. Raunioilla aloitettiin arkeologiset kaivaukset 1910-luvulla. Sen 112 hehtaarin pinta-alasta vain noin 10% on tutkittu ja entistetty. Restauroituun alueeseen sisältyy kaupungin keskus, jossa on kaksi kalifin asuintaloa niihin liittyvine kylpyläkomplekseineen, kaksi ylhäisön asuntoa, ja palvelijoiden kortteli palatsin vartijoihin yhdistettyjä tiloja; joitain hallinnon rakennuksia vastaanottosalin hallitsema suurenmoinen oikeusrakennus valtavat puutarhat, ja juuri sen alueen ulkopuolella oleva seurakunnan moskeija.